Maa on ollut täysin veden peitossa

Sininen planeettamme on ollut menneisyydessä vielä sinisempi. Yhdysvaltalaisen Coloradon yliopiston tutkijat uskovat, että maapallo oli 3,2 miljardia vuotta sitten kauttaaltaan merta. He perustavat käsityksensä Australian kallioita koskeviin analyyseihin. Tulosten mukaan kalliot olivat tuolloin merenpohjaa, jossa on säilynyt tietoa meren muinaisesta happipitoisuudesta.

Geologit määrittivät hapen isotooppien 16 ja 18 määrät. Mantereilla raskaampaa happi-18:aa tallentuu enemmän maahan kuin kevyempää happi-16:ta, ja siksi kevyempää isotooppia on nykyään enemmän meressä. Happi-18:aa oli kuitenkin 3,2 miljardia vuotta sitten meressä niin paljon, että tutkijoiden mukaan mantereita ei voinut olla olemassa. Tulos herättää kysymyksen, milloin Maan laattatektoniikka alkoi muodostaa mantereita. Lisäksi on epäselvää, kuinka elämää saattoi syntyä ilman kuivaa maata.

Suosituimpien teorioiden mukaan elämä sai alkunsa nelisen miljardia vuotta sitten sekä vedestä että maasta koostuneessa ympäristössä, kuten aika ajoin kuivuneissa lammikoissa.

Mahdollisena selityksenä pidetään sitä, että aikaisemmin olemassa olleet mantereet mahdollistivat elämän syntymisen. Elämä jatkui siis meressä, kun maapallo joutui veden valtaan miljoonien vesipitoisten komeettojen törmätessä siihen 3,8–3,9 miljardia vuotta sitten.

Australialaiskallioiden analyysit ovat vakuuttaneet geologit siitä, että vesi peitti koko Maan 3,2 miljardia vuotta sitten.