NÖRTTEILEE
AUTOMAATTITARKENNUS
Kuvan epätarkkuutta on lähes mahdotonta parannella enää kuvankäsittelyvaiheessa. Siksi on ratkaisevaa tuntea eri automaattitarkennusmenetelmät, jotta tarkennus osuisi aina oikeaan. Muutaman hienosäädön avulla pääset nauttimaan nopeamman ja täsmällisemmän tarkennusjärjestelmän eduista.
JE
L
MA
VA
LI
NT
A
|
V
L O
T U
K S
E N
O
RJ
AU
S
|
K
ON
TR
AS
TI N H AL LI | H
AA RU
KO IN
TI | S LE AL AM AV ME N AL ON K OR J AU S | HI M M E NT I HD ET
Erilaiset tarkennuspisteet valitaan tavallisesti kameran ylä- tai takapinnassa olevalla Af-painikkeella. Yksityiskohtaisemmat valinnat löytyvät kameran valikosta.
Yksi viime vuosien nopeimmin kehittyneistä kameroiden toiminnoista on automaattitarkennus, näin erityisesti uusimmissa peilittömissä järjestelmäkameroissa. Niissä tarkennus havaitsee sekä eläinten että ihmisten kasvot ja silmät, ja tarkennus pysyy, vaikka kohde kääntyisi sivuttain kameraan. Myös monissa peilillisissä on varsin nopea automaattitarkennus, ja kameratyypistä riippumatta on tärkeää osata käyttää juuri sitä menetelmää, joka sopii kuvauskohteeseen. Muuten voi tuloksena olla vain aivan väärin tarkentuneita kuvia. Useimmissa kameroissa on neljä tai viisi erilaista automaattitarkennusasetusta ja seuraavilla sivuilla on kerrottu, miten niitä kannattaa käyttää.
Tarkennuksen hienosäätö
Ennen tarkennusmenetelmän valintaa on määritettävä, käytetäänkö kertatarkennusta vai jatkuvaa automaattitarkennusta. Ensimmäinen tarkentaa vain kerran, kun toinen tarkentaa jatkuvasti. Ne on tarkoitettu vastaavasti liikkumattomiin tai liikkuviin kohteisiin. Joissakin kameroissa on Auto-mahdollisuus, jossa kamera huomaa, liikkuuko kohde vai ei. Se ei kuitenkaan aina ole luotettava. Suosittelemmekin, että arvioit itse kohteen ja teet valinnan sen mukaan.
On monta tapaa varmistaa, että liikkuva kohde näkyy kuvassa terävänä. Monissa kameroissa on seurantatarkennus eli Tracking, joka valitaan tavallisesti valikon yksityiskohtaisempien valintojen osiosta. Sieltä löytyy myös seurantaherkkyystoiminto, joka määrittää, kuinka nopeasti kamera vaihtaa tarkennuksen kohteeseen, joka ilmestyy alunperin tarkennettavan kohteen eteen. Jos kuvataan vaikkapa lentävää lintua, arvon pitää olla pieni, jottei tarkennus siirry äkkiä muualle.